lauantai 7. elokuuta 2010

Sieniretki.

Suloseni, mitäs jos lähtisimme sieniretkelle. Kyllä jos ensin juomme viidenkahvit.
ok.
Lähde sinäkin mukaan
Ja niin lähdemme.
Ensimmäiseksi tietysti kanttarellipaikalle, Niitä onkin taas kasvanut lisää.
Entäs nämä? Ei taida olla syötäviä. Jotain kantosieniä.
Sillä se Suloseni jatkaa matkaa , on kerennyt taittamaan saunavastankin. Minulla menee aikaa kun otan näitä kuvia. Kulje sinä kanssani.
Katsoppas, kangassienetkin ovat jo kasvaneet.
Mutta mikä tämä valkonen sieni on, ei taida olla syötävää, vai?
Tiedätkö mikä tämä sitten on, onko tämä koivutatti? En kuitenkaan ota sitä.
Mikä villisika se tuossa on hyökkäävinään päällemme. Parasta jatkaa matkaa.
Tämä taitaa olla haapatatti.
Tässä joku hapero. Sillä näkyy jo olevan ottaja.
Tuossa on jo syöjä, se onkin hapero. Annetaan sen syödä rauhassa.
Täällä taas joku hirviö. Parasta kiirehtiä Sulosen perään. oooota!
Tätä sientä en koske, se on myrkyllinen kärpässieni.
Mutta vau!!!!!!! Herkkutatti, eli Karljohan ruotsiksi, onpa hyvä. Sen kyllä kerään, eikä ole matoset kerenneet siihen.
Siinä kaksi kaunista limanuljaskaan, ne on syötäviä, mutta tälläkertaa olemme saaneet parempia niin annan niiden olla.
Siinä leppärouskulla on pieniä sienivauvvoja, voi kun on söpöjä.
Nämä sienet on jo varattu huomaan, musta etana on aterioimassa, ei häiritä.
Tästä tulee meille hyvä ateria, kanttarelliä ja muutama herkkutatti.
Retkellä söimme jo jälkiruuan, paljon vadelmia ja mustikoita.
Kyllä tulikin lämmintä, parituntia metsässä kävellessä. Nyt sauna maistuu.
Että, sanon vain......... hyvää pyhää sinulle ystäväni!
Kiitos seurasta.

sylvi

2 kommenttia:

  1. Miten paljon sieniä! Täällä on edelleen niin kuivaa, että taidamme jäädä kokonaan ilman sieniä tänä syksynä.

    VastaaPoista
  2. Sussi, niin ei ne sienet kasva kuivassa. Toivottavasti saatte sadetta, niin tulee sieniäkin

    VastaaPoista